Kuupäivät

Samadhi pada

I-1atha yoga-anuśāsanam

Nyt seuraa selvennys siitä mitä jooga on.

I-2yogaś-citta-vṛtti-nirodhaḥ

Jooga on sitä, että mielen hajaannustila lakkaa.

I-3tadā draṣṭuḥ svarūpe-'vasthānam

Tietoisuus on tällöin asettunut luonteenomaiseen tilaansa.

I-4vṛtti sārūpyam-itaratra

Muutoin tietoisuus samastuu itse luomiinsa muotoihin.

I-5vṛttayaḥ pañcatayyaḥ kliṣṭākliṣṭāḥ

Tietoisuus esiintyy viidessä erilaisessa mentaalisessa muodossa (Citta vrtti), jotka joko lisäävät kärsimystä (Kleshojen volyymia) tai ovat lisäämättä sitä.

I-6pramāṇa viparyaya vikalpa nidrā smṛtayaḥ

Näitä tietoisuuden mentaalisia ilmenemismuotoja ovat totuudenmukainen tieto, virheellinen näkemys, mielikuvitus, syvän unen tila ja menneiden kokemusten mieleen palaaminen.

I-7pratyakṣa-anumāna-āgamāḥ pramāṇāni

Totuudenmukainen tieto (Pramana) saadaan joko suorasta aistimuksesta, päättelyn kautta tai toisen (Samadhin kokeneen) henkilön lausunnosta.

I-8viparyayo mithyā-jñānam-atadrūpa pratiṣṭham

Virheellinen näkemys (Viparyaya) on epätäsmällistä ja perustuu virheelliseen vaikutelmaan todellisuudesta.

I-9śabda-jñāna-anupātī vastu-śūnyo vikalpaḥ

Mielikuvitus (Vikalpa) rakentuu todellisuutta edustavien kuvien varaan ja on siten älyn rakennelma, jolla ei ole objektiivista todellisuuspohjaa.

I-10abhāva-pratyaya-ālambanā tamo-vṛttir-nidra

Syvä unitila (Nidra) on tietoisuuden tila, joka on kokonaan mielen tyhjyyttä.

I-11anu-bhūta-viṣaya-asaṁpramoṣaḥ smṛtiḥ

Muistaminen (Smrti) on mieleen kerääntyneiden vaikutelmien mielessä pysymistä.

I-12abhyāsa-vairāgya-ābhyāṁ tan-nirodhaḥ

Periksiantamattomalla harjoittelulla ja mielen seesteisyyttä vaalimalla pääsemme tästä orjuutetusta tilasta, jossa minuutemme on pirstoutunut tietoisuuden ottamiksi eri muodoiksi.

I-13tatra sthitau yatno-'bhyāsaḥ

Harjoittelussa on kysymys siitä, että keskitytään energian valjastamiseen seesteisen mielen säilyttämiseksi.

I-14sa tu dīrghakāla nairantarya satkāra-ādara-āsevito dṛḍhabhūmiḥ

Harjoittelu tulee voimakkaasti juurrutetuksi, kun sille omistautuu pitkällä aikavälillä keskeytyksettä, kun sitä sydämestään haluaa tehdä ja jos siihen sitoutuu.

I-15dṛṣṭa-anuśravika-viṣaya-vitṛṣṇasya vaśīkāra-saṁjṇā vairāgyam

Mielen seesteisyys (Vairagya) on korkea tietoisuudentila, jonka maalliset houkutukset ylittävä ihminen voi kokea.

I-16tatparaṁ puruṣa-khyāteḥ guṇa-vaitṛṣṇyam

Korkein mahdollinen mielen seesteisyyden tila on sitä, kun meitä ei heilauta Gunat eli universumin perusenergiat Rajas, Tamas ja Sattva. Tämä mahdollistuu Hengen tuntemisen kautta.

I-17vitarka-vicāra-ānanda-asmitā-rupa-anugamāt-saṁprajñātaḥ

Todellisuuden voi oivaltaa, kun tietoisuuden kohdistaa joko johonkin materiaaliseen tai mentaaliseen kohteeseen tai sitten joko kokemalla jumalallisen autuuden tilan tai puhtaan olemassaolon tunteen. Tätä olotilaa, jossa olemme yhtä todellisuuden kanssa, kutsutaan Sampragnata (Samadhi)ksi.

I-18virāma-pratyaya-abhyāsa-pūrvaḥ saṁskāra-śeṣo-'nyaḥ

Kun saamme toistuvasti kokemuksen mentaalisten muotojen hiljenemisestä, avautuu toisenlainen mielentila. Sitä kutsutaan Asampragnata (Samadhi)ksi. Siinä on vielä jäljellä menneistä kokemuksista alitajuntaan painuneita vaikutelmia (Samskaroja).

I-19bhava-pratyayo videha-prakṛti-layānam

Se on sellaisten ihmisten olotila, jotka ovat irrottautuneet kehostaan ja yhtä Luonnon kanssa.

I-20śraddhā-vīrya-smṛti samādhi-prajñā-pūrvaka itareṣām

Muille tämä olotila kypsyy joko siihen uskomisen myötä, voimakkaan energian avulla, mielen valppaudella, Samadhi-kokemuksen kautta tai oman ymmärryksen avulla.

I-21tīvra-saṁvegānām-āsannaḥ

Tämä olotila avautuu yhtäkkisesti nille, jotka palavasti omistaututuvat sen saavuttamiseksi.

I-22mṛdu-madhya-adhimātratvāt-tato'pi viśeṣaḥ

Tässä olotilassa on olemassa aste-eroja siihen annetun panoksen mukaan: heikko, keskiverto tai intensiivinen.

I-23īśvara-praṇidhānād-vā

Siihen voi päästä myös antautumalla Luojalle.

I-24kleśa karma vipāka-āśayaiḥ-aparāmṛṣṭaḥ puruṣa-viśeṣa īśvaraḥ

Luoja on ainoalaatuista Läsnäoloa, joka on vapaa kaikesta kärsimyksestä, johon kenenkään tai minkään toiminta ei voi vaikuttaa eikä syyn ja seurauksen lainalaisuus päde.

I-25tatra niratiśayaṁ sarvajña-bījam

Se on kaiken tiedon ehtymätön lähde.

I-26sa eṣa pūrveṣām-api-guruḥ kālena-anavacchedāt

Se on ajan ulottumattomissa ja se on myös edesmenneiden valaistuneiden joogien Opettaja.

I-27tasya vācakaḥ praṇavaḥ

Luojaa symboloi pyhä tavu AUM.

I-28taj-japaḥ tad-artha-bhāvanam

Tätä tavua eli Luojan nimeä toistamalla voimme päästä yhteyteen sen todellisen olemuksen kanssa.

I-29tataḥ pratyak-cetana-adhigamo-'py-antarāya-abhavaś-ca

Siten tämän ainutkertaisen Hengen tunteminen alkaa kukoistaa meissä itsessämme ja se poistaa esteet Samadhin tieltä.

I-30vyādhi styāna saṁśaya pramāda-ālasya-avirati bhrāntidarśana-alabdha-bhūmikatva-anavasthitatvāni citta-vikṣepāḥ te antarāyāḥ

Näitä mielenhajaannusta synnyttäviä esteitä ovat sairaudet, väsymys, epäluulo, epäröinti, velttous, kiintymys omiin tapoihin, havaintoharhat, lannistuminen ja häilyvyys.

I-31duḥkha-daurmanasya-aṅgamejayatva-śvāsapraśvāsāḥ vikṣepa sahabhuvaḥ

Kaikki nämä ominaisuudet lisäävät kärsimystä, turhautumista, mielenkiihtymystä, ja ne taas puolestaan johtavat epätasapainoiseen hengitykseen.

I-32tat-pratiṣedha-artham-eka-tattva-abhyāsaḥ

Eräs keino näistä esteistä vapautumiseen on tiheästi toistuva yhteen kohteeseen keskittyminen.

I-33maitrī karuṇā mudito-pekṣāṇāṁ-sukha-duḥkha puṇya-apuṇya-viṣayāṇāṁ bhāvanātaḥ citta-prasādanam

Mieli voidaan puhdistaa hajaannusta aiheuttavista elementeistä myös vaalimalla hyväntahtoisuutta, myötätuntoa, empaattista iloa ja mielenvakautta kohtaammepa elämässä sitten iloa, tuskaa, menestystä tai menetyksiä.

I-34pracchardana-vidhāraṇa-ābhyāṁ vā prāṇasya

Se voi tapahtua myös uloshengityksen ja sisäänhengityksen välissä olevassa hiljaisuudessa, (kun ihminen on energeettisestikin päästänyt elämästä irti).

I-35viṣayavatī vā pravṛtti-rutpannā manasaḥ sthiti nibandhinī

Voimme saavuttaa mentaalisen vakauden myös sillä, että pysyttelemme täysin läsnäolevina kaikelle mikä ilmenee ja välittömästi sen ilmetessä.

I-36viśokā vā jyotiṣmatī

Voimme saavuttaa sen myös kokemalla kokonaan tuskattoman tilan, joka syntyy, kun olemme yhtä sydämestämme säteilevän rakkauden valon kanssa.

I-37vītarāga viṣayam vā cittam

Tai voimme päästä siihen samastumalla mielihaluista vapautuneen ihmisen mieleen.

I-38svapna-nidrā jñāna-ālambanam vā

Tämä tila on mahdollista saavuttaa myös unennäkemisen avulla. Nimittäin unta näkevän mielemme suhde todelliseen minuuteemme on samankaltainen kuin mielen hajaannustilaan samastuvan minämme (egon) suhde todelliseen minuuteemme.

I-39yathā-abhimata-dhyānād-vā

Voimme saavuttaa sen myös meditoimalla meille ominaisimmalla tavalla.

I-40paramāṇu parama-mahattva-anto-'sya vaśīkāraḥ

Tällaisen vakaan mielen voima on sitä, että se voi sulautua mihin tahansa huomionsa kohteeseen täydellisesti - aina atomitasolta kattamaan vaikka koko universumin.

I-41kṣīṇa-vṛtter-abhijātasy-eva maṇer-grahītṛ-grahaṇa-grāhyeṣu tatstha-tadañjanatā samāpattiḥ

Sitten kun mielenliikkeet ovat rauhoittuneet, mieli muuttuu kirkkaan kristallin kaltaiseksi ja heijastelee aina kulloisenkin huomion kohteen ominaisuuksia, jolloin havaitsija, havaitseminen ja havaitsemisen kohde ovat sulautuneet yhteen (Samapattih).

I-42tatra śabdārtha-jñāna-vikalpaiḥ saṁkīrṇā savitarkā samāpattiḥ

Ensimmäisessä Samadhin vaiheessa mielen uppoutuessa kohteeseensa, keskitymme johonkin materiaaliseen kohteeseen. Kohteen todellinen ydin, sen nimi ja ne ajatukset, jotka siihen liitämme hahmottuvat meille tällöin vielä erillisinä toisistaan. Tämä on sisäistä vuoropuhelua (Savitarka samapattih).

I-43smṛti-pariśuddhau svarūpa-śūnyeva-arthamātra-nirbhāsā nirvitarkā

Samadhin toisessa vaiheessa mielen puhdistuttua jo kaikesta muusta sisällöstä, näemme kohteen ydinolemuksen. Tämä on varsinaista sulautumista kohteeseen (Nirvitarka samapattih).

I-44etayaiva savicārā nirvicārā ca sūkṣma-viṣaya vyākhyātā

Kun huomion kohteena on ajatus, sekä sisäisen vuoropuhelun että varsinaisen sulautumisen vaiheet ovat samanlaiset.

I-45sūkṣma-viṣayatvam-ca-aliṇga paryavasānam

Kaikkein hienovaraisinta ajatusta hienovaraisempaa on avaruudellinen tila, jossa (ajatus)muotoa ei enää ole.

I-46tā eva sabījas-samādhiḥ

Nämä eri tietoisuudentilat muodostavat yhdessä Samadhi-tilat, jotka koetaan vielä suhteessa johonkin - mielessä kokija ja kohde ovat erillisiä toisistaan.

I-47nirvicāra-vaiśāradye-'dhyātma-prasādaḥ

Kun mieli sulautuu kokonaan ajatukseen, seuraa ihmisen todellisen minän loisto ja tyyneys.

I-48ṛtaṁbharā tatra prajñā

Silloin ihmisellä on suora kosketus todellisuuteen, totuuden lähteeseen.

I-49śruta-anumāna-prajñā-abhyām-anya-viṣayā viśeṣa-arthatvāt

Tämä tieto on aivan erilaatuista kuin tieto, joka on saatu toisen käden kautta tai järkeilemällä, sillä se on suorassa yhteydessä todellisuuteen.

I-50tajjas-saṁskāro-'nya-saṁskāra pratibandhī

Se mieleen jäävä vaikutelma (Samskara), joka tästä tilasta syntyy vaimentaa kaikki muut mieleen aiemmin painautuneet vaikutelmat (Samskarat) poikkeuksellisella laadullaan.

I-51tasyāpi nirodhe sarva-nirodhān-nirbījaḥ samādhiḥ

Kun sitten tämäkin mielikuva vuorostaan haihtuu pois, kaikki mielikuvat ovat kadonneet ja jäljellä on hiljaisuus. Tällainen on täydellinen Samadhi-tila.