Kuupäivät

SANTOSHA

Santosha on toinen Niyama-ominaisuus, jolle ihmisen tulisi jatkuvasti löytää lisää tilaa itsessään. Se on tyytyväisyyttä ja todellisuuden hyväksymistä. Santosha kasvaa luonnollisesti edellisen periaatteen – Saucan – vahvistuttua. Kun kieltäytyy negatiivisista ajatuksista, Santosha kasvaa. Tämä ei tarkoita väkinäistä iloisuutta ja onnellisuutta, vaan sisäistä tilaa, jossa ei koskaan anna energiaansa kielteisyydelle.

Kaikki tyytymättömyyden tunteeet ja ilmaukset ovat joogaajan näkökulmasta mielenkiintoisia, koska niissä voi nähdä itsessään piilevän turhautumisen, vihan, kateuden, halveksunnan – minkä tahansa negatiivisen tunteen, joka on jäänyt sisällemme vaikuttamaan. Kuvittelemme helposti, että asiat ovat jonkun muun syytä ja että meidän pitää löytää syyllinen, etsiä muista virheitä ja osoittaa ne. Ja kuvittelemme ainakin joskus, että muut ovat syypäitä omaan huonoon oloomme. Santoshan avulla voimme ymmärtää, että joku toinen ihminen vain sattuu koskettamaan meitä tähän negatiiviseen kertymään ja nostaa sen pintaan. Meidän ei siis tule kohdistaa syytöstä kehenkään muuhun, vaan kiinnostua siitä miksi meissä tapahtuu jotain negatiivista. Sillä jos aina syytämme muita, meiltä jää käsittelemättä tämä tunne omalla kohdallamme ja saamme jatkaa syyttelyjämme loputtomiin.

Joskus saatamme ajatella, että on oikein olla vihainen tai loukkaantunut jonkun toisen puheista tai teoista. Kuitenkin on tärkeää pysytellä rakkaudessa ja tyytyväisyydessä, koska se mikä on tapahtunut, on jo tapahtunut. Meidän mielenosoituksemme tai tuomitsevuutemme eivät asiaa enää muuta. Voimme kohdata todellisuuden avoimina silloinkin, kun se ei meitä miellytä ja kohtaamme sen jäämättä kiinni omiin mielipiteisiimme. Joogaajan puhdistumisen kannalta on myös tärkeää hyväksyä muut ihmiset heikkouksineen. On eri asia puuttua epäoikeudenmukaisuuteen tai toimia vääryyden korjaamiseksi kuin tuomita joku ihminen mielessään.

Loukkaantuminen toiselle ihmiselle kertoo aina siitä, että on jo valmiiksi tiedostamattaan loukkaantunut. Joku toinen vaan tarjoaa mahdollisuuden kokea loukkaantuneisuutta. Käsittelemättömät tunteet eivät poistu meistä itsestään, vaan nousevat esiin aina tilaisuuden tullen. Voimme siis jokaisen tunteen kohdalla pysähtyä katsomaan miksi olemme sitä mitä luulimme vain hetkellisesti kokevamme. Kenties huomaamme, että kohtaamme samanlaisia tunteita ja tilanteita usein muiden ihmisten kanssa ja siinä voimme nähdä, että heikkous onkin meissä itsessämme. Sokeus on meissä. Niin kauan kuin syytämme muita omista tunteistamme, pysymme sokeina. Tiedostaminen auttaa selvittämään omaa tunnemenneisyyttä ja se puolestaan mahdollistaa jatkuvan Santoshan.

Meidän ei koskaan tarvitse suojautua muilta ihmisiltä tai olla varuillamme, kun tiedämme pysyvämme Santoshassa huolimatta siitä miten muut meitä lähestyvät. Pikemminkin meidän tulee kasvattaa herkkyyttä, rehellisyyttä, avoimuutta ja rohkeutta kohdata muiden ihmisten negatiivisuus. Emme siis jatka kohtaamaamme negatiivisuutta itsessämme. Näin teemme suuren palveluksen kaikkia kohtaan. Muunnamme negatiivisen aina positiiviseksi. Tämä ei tarkoita, että voisimme aina tehdä sen kädenkäänteessä. Joskus jonkun loukkauksen läpikäyminen ja anteeksianto voi kestää vuosia. Tärkeää on tietää mihin suuntaan on menossa.

Mistä sitten johtuu, että egomme on luonnostaan Santoshan vastainen? Osittain se johtuu siitä, että mielemme kytkeytyy aisteihin, jotka saavat meidät haluamaan jotain mitä meillä ei juuri nyt ole. Kun olemme tässä nälässä, olemme Santoshan vastaisessa tilassa. Olemme levottomia ja kuvittelemme, että jos voimme tyydyttää aistimme, pääsemme rauhaan. Näin ei kuitenkaan ole. Joogaharjoittelu muuttaa kokonaan ihmisen suuntautumisen aisteista pois. Se tapahtuu harjoittelun vaikutuksesta vuosien mittaan itsestään.

Toinen syy on menestymisen kaipuu ja kilpailuvietti. Egomme haluaa meidän aina erottuvan muista ja vaatii meitä toimimaan niin, että saamme tämän eron esiin omaksi eduksemme. Menestymisen kaipuu voi esiintyä monessa eri muodossa. Joku nauttii rahasta ja rikastumisesta, joku toinen vallasta ja ylemmyydestä, joku taas tekee mitä vain ollakseen erilainen ja erityinen ja saadakseen muiden ihailua. Se on siis normaalia egollemme. Menestyminen tuo mukanaan myös ahdistuksen siitä, että se vähenee ja loppuu. Pelkäämme sitä hetkeä, kun joudumme luopumaan illuusiostamme. Ilman joogaharjoittelua ja sen tuomaa ymmärrystä on useimpien todella vaikea kestää menestyksen hiipuminen. Se voi johtua siitä, että on tottunut muiden energian tuomaan nosteeseen ja on siitä riippuvainen. “Menestystä” seuraa usein luhistuminen, koska ihminen ei kestä sitä energiatason muuttumista mikä seuraa kun jonkun ihmisen tai joidenkin ihmisten huomio siirtyy muualle. Joogaava ihminen kulkee koko ajan omalla energiallaan eikä tarvitse muiden ihailua.

Voimme puheissamme pyrkiä siihen, ettemme koskaan valita mistään. Otamme elämän vastaan sellaisena kuin se tulee menetyksineen ja luopumisineen ja näemme myös näiden asioiden arvon ja merkityksen. Emme myöskään arvostele emmekä tuomitse muita ihmisiä, vaikka voimme puuttua vääryyksiin.

Kun rentoudumme siihen, ettei meidän tarvitse puuttua muiden elämään eikä vaatia itseltämme muuta kuin hereillä oloa itsemme suhteen, alamme kokea erilaista iloa. Alamme toimia yhteisöllisemmin ja luovemmin. Haluamme palvella koko maailmaa ja tehdä asioita muiden hyväksi. Elinpiirinämme on koko planeetta. Santoshaan vaikuttaa suuresti se minkälaiset arvot elämässämme vaikuttavat, miten ne toteutuvat käytännössä ja miten omatuntomme voi oikeasti. Mitä paremmin olemme yhtä Yaman ja Niyaman kanssa yleisesti, sitä tyytyväisempiä olemme. Pyrimme kaikessa epäitsekkyyteen ja vähitellen saamme elämäämme globaalin näkökulman. Kun elämämme on sisäisesti tasapainossa, koemme jatkuvasti iloa ja ymmärrämme elämän kauneuden ja pyhyyden.